lauantai 31. joulukuuta 2011

Vielä on joulu

Joulun ennakkovalmistelut jäivät kohdallani vähiin, joten jatketaan tunnelmointia mahdollisimman pitkään vielä joulun jälkeen.
Piparilinna

Tämän vuoden seimi tuli aatonaattona kerralla valmiiksi

Lahjaksi saatuja säilykkeitä

Turo-lapaset

Tämän hetken mielenkiintoisimmat langat: Noro, Puro ja Turo. Turo-langan tekoprosessista Tiina kertoo toivottavasti enemmän, mutta kyseessä on siis 100 % lapinkoiranvilla.

Turo-lapaset sai joululahjaksi Turon omistaja Katja. Lapaset neuloin kaksinkertaisesta langasta 5 mm puikoilla. Lopputulos on hyvin tiivis, liukas pinta, jonka harjasin koiranharjalla pörröiseksi. Jostain syystä neule lähtee vetämään kierteelle, mutta tässä se ei onneksi haittaa. Käyttökokemuksia odotellen...

torstai 15. joulukuuta 2011

Joulu




Mökki täynnä makeaa,
mettä, mahlaa, hunajaa,
suklaatia sulavaista,
marenkia maistuvaista,
siirappia, kanelia,
neilikkaa ja mantelia.

Fariiniset ikkunat,
marsipaanisaranat,
kinuskiset lattiat,
mainiolta maistuvat.

Joulu kun on lopuillaan,
mökki nurin kaadetaan,
namit päältä poimitaan,
katot, seinät ahmitaan.
Ensi vuonna uudestaan,
samanlainen leivotaan.

Sirpa Karjalainen 
                                                                
   

MATTI JA KATTI

Tämä on kertomus köyhästä katista
(katti on, niinkuin tiedämme, kissa)
ja samalla Matista
ja kodista, joka on kaupungissa.

Katti
eleli koditonna
ja ruuatonna.
Se kipuja poti.

Matti
Sen tapasi märkänä ihan
perältä pihan.
Tää oli katin kolea koti.

Joulukin tuli, oli jo ovella.
Sydän suli,
nyt Matin povella
ja syliinsä otti hän kattiparan,
kovasti aran
ja vei sen kotiinsa lämpimään.
Harvoin kissoja hellitään
niinkuin Matti nyt helli tätä.
Pelko ja hätä
katin jätti, kun kodin sai.
Ja tottakai
sitä vaalivat isä ja äitikin
mitä parhaimmin.

- Miten päin on kissansilmässä jyvä?
- Se on pystysuorassa, vastaa Matti.
Ja paljon muutakin opetti katti,
koko perheen joululahja hyvä.
Mutta parhaan joululahjan antoi
tää Mattimme sentään, kun hän kantoi
viluisen kissan pihalta pois.
Sen parempaa lahjaa ei saanut se ois.

Oiva Paloheimo


Maa on niin
sateinen , sumuinen.
Kauniisti kosteat mustat kuuset ja männyt
Lepäävät harmauden sylissä
ja siellä suuret tummat talot
ikkunat himmeinä hohtaen hämärän lävitse.
Kaikki on niin -
Ehkä on jotain tapahtumassa
juuri nyt. Kuninkaiden kohtaaminen,
tai ehkä syntyy jossakin lapsi,
odotettu.
Paikkahan voi olla mikä tahansa,
tavallinen huone, tai eläinsuoja, luola.
Taivaalta putoilevat
sadepisarat, sadekuurot
pehmeästi hyväilevät maata.
Sadepisarat ympäröivät oviaukon,
putoilevat äidin poskelle.
Eläinten lämmin hengitys
kietoo kaiken harmaaseen vaippaan
kun arat askelet
pysähtyvät ovensuuhun:
joku, mistä lie tullut kedolta,
nyt pysähtyy ovensuuhun
katsomaan lasta.

Lassi Nummi